Historiikki
Kievarin päärakennuksen rakennusvuosi on 1853, ja se on Loimalan tilan päärakennus. Isäntänä siihen aikaan oli Juho Joosepinpoika (1847-1856).
Tilan edellinen päärakennus sijaitsi noin sadan metrin päässä - kaakkoon 1700-luvulla. Pihalla sijaitseva aitta on 1700-1800 luvun vaihteessa rakennettu. Pihapiirissä oleva ”pitsihuvila” on Terijoelta vuonna 1903 osittain siirretty ja vuonna 1913 täyskorjattu.
Tilan alueella oli myös muita aittarakennuksia sekä navetta ja talli. Vuonna 1918 on maanvuokralain nojalla asutustoimintaa varten erotettu 3 torppaa, 3 muuta lohkotilaa sekä 5 mäkitupaa (yht. 67 ha). Hevosia oli samana vuonna 8, lehmiä 23 ja maatalouden erikoisalana viljanviljely. Isäntänä oli Kalle Vihtori Loimala.
Päärakennuksen huoneiden ryhmittely perustui paritupajärjestelmään vaikkakin pirttiä vastasi kaksi kamaria. Tuvassa sijaitsi kaunismuotoinen tiiliuuni, joka sotien jälkeen purettiin (lähde: Suomen kartanot ja maatilat).
Tilan rakennukset siirtyivät vuonna 1994 Hakalan perikunnalta Marketta ja Jukka Ollilan omistukseen. Katinhännän Kievari avattiin kesäkuun 23. Päivänä 1995. Samalla tilan muutkin rakennukset kunnostettiin. Kievarin kalustus on pääasiassa talonpoikaistekoista sekä antiikkitavaraa ja talon uusien omistajien tuomaa. Vastaavanlaista kievaritoimintaa ei tilalla ole aikaisemmin harjoitettu.